Urkumaraton Keuruulla
Valtakunnallisesti toimiva Organum-seura järjestää yhteistyössä Keuruun seurakunnan kanssa urkumaratonin Keuruun uudessa kirkossa. Urkumaraton on pidempi konsertti, jossa esiintyjät soittavat uruilla vuorollaan omannäköisensä ohjelman urkumusiikkia. Yhden esityksen kesto on vajaa puoli tuntia.
Tapahtumassa Organum-seura esittelee toimintaansa uruista ja urkumusiikista kiinnostuneille. Vuonna 1964 perustettu Organum-seura toimii Suomen urkureiden ja uruista kiinnostuneiden keskusteluareenana sekä ammattilaisia ja harrastelijoita yhteen kokoavana toimijana.
Esiintyjät
Hanna Koljonen (s. 1995) aloitti musiikkiopintonsa Läntisen Keski-Suomen musiikkiopistossa vuonna 2001 pianonsoitonopettajanaan Sanna Vuorento. Syksyllä 2014 Koljonen aloitti kirkkomusiikin opinnot Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kuopion yksikössä. Sieltä hän valmistui musiikin maisteriksi joulukuussa 2019. Syventymiskohteenaan Koljosella oli urkujensoitto, josta hän teki tasosuoritus B:n vuonna 2018 opettajanaan Jaana Ikonen. Koljonen on osallistunut myös Jean Guilloun, Matthias Havingan sekä Louis Robilliardin mestarikursseille. Tällä hetkellä Hanna Koljonen toimii kanttorina Teuvalla, Etelä-Pohjanmaalla.
Matti Pesonen (s. 1950) opiskeli urkujensoittoa Sibelius-Akatemiassa Helsingissä Janne Raition johdolla ja suoritti diplomitutkinnon erinomaisin arvosanoin 1978. Hän on myös osallistunut useille kansainvälisille mestarikursseille sekä urkurina että pianistina. Pesonen on työskennellyt Helsingin Malmin seurakunnassa Pihlajamäen kanttorina, Helsingin Vanhan kirkon urkurina, Kuopion konservatorion urkujensoiton lehtorina, Sibelius-Akatemian Kuopion kirkkomusiikkiosaston urkutaiteen lehtorina, sekä musiikinopettajana ja kuoronjohtajana Keuruun Iso Kirja-opistossa. Häntä työllistää vielä oma musiikkistudio sekä digitaalisten Allen-urkujen Suomen edustus, jonka hän mielellään jo luovuttaisi nuoremmalle ja vetreämmälle yrittäjälle.
Kotimaan lisäksi Matti Pesonen on esiintynyt myös Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Belgiassa, Hollannissa, Ranskassa (mm. Pariisin Notre-Dame), Unkarissa, Baltian maissa, Venäjällä, USA:ssa ja Kanadassa. Hän on esiintynyt myös useiden sinfoniaorkestereiden kanssa, mm. Moskovan kansainvälisen kamariorkesterin solistina Amsterdamin maailmankuulun Concertgebouw-salin urkujen ääressä. Pesonen on erityisesti ranskalaisromanttisen urkumusiikin tulkitsija, ja hän on sitä myös levyttänyt. Hän on tehnyt runsaasti urkunauhoituksia Suomen yleisradiolle, ja levyttänyt paljon myös säestäjänä, sovittajana ja kuoronjohtajana.
Eläkepäiviensä ratoksi Pesonen harrastaa urkujen- ja pianonsoittoa, uintia ja kiekkojen viskelyä frisbeeradoilla.
Pétur Sakari (s. 1992) opiskeli urkujensoittoa Helsingissä Tuomas Karjalaisen ja Kalevi Kiviniemen johdolla. 18-vuotiaana hän jatkoi opintojaan Pariisissa opettajinaan Thierry Escaich, Vincent Warnier sekä Daniel Roth. Sakari on osallistunut myös useille mestarikursseille opettajinaan mm. Wolfgang Rübsam, Pierre Pincemaille sekä Frédéric Blanc. Pétur Sakari on valittu Vuoden nuoreksi taiteilijaksi Turun urkujuhlilla 2006, Lahden kansainvälisellä urkuviikolla 2009 sekä Pori Organ-festivaalilla 2010. Turun tuomiokirkko myönsi Sakarille vuoden nuoren urkutaiteiijan tittelin vuonna 2010.
Pétur Sakari on konsertoinut laajalti eri puolilla Eurooppaa. Hän debytoi Pariisin Notre-Dame-katedraalissa Olivier Latryn kutsumana vuonna 2017 ja Pietarin Mariinsky-konserttitalossa vuonna 2018. Hän on esiintynyt myös mm. Radion sinfoniaorkesterin, Tampere filharmonian, Sinfonia Lahden, Turun filharmonisen orkesterin sekä Tallinnan kamariorkesterin solistina. Pétur Sakari on tehnyt vuonna 2013 levytyssopimuksen BIS -levy-yhtiön kanssa, minkä lisäksi hän on levyttänyt Sony Classic -yhtiölle. Sakari on myös arvostettu kamarimuusikko. Hän on tehnyt säännöllisesti yhteistyötä mm. Soile Isokosken, Jorma Hynnisen ja Ville Rusasen kanssa. Pétur Sakari toimii Helsingin musiikkitalon pääsalin uusien konserttiurkujen suunnittelutyöryhmän asiantuntijana sekä RSO:n ja HKO:n valitsemana edustajana.
Helsingissä 1981 syntynyt Santeri Siimes opiskeli urkujen- ja pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa opettajinaan mm. Harri Viitanen, Meri Louhos ja Carlos Juris. Lisäksi hän täydensi urkuopintojaan Naji Hakimin mestarikurssilla vuonna 1999. Siimeksen ohjelmisto ulottuu vanhasta musiikista nykymusiikkiin, mutta hän on omistautunut erityisesti 1800- ja 1900-lukujen ranskalaisen koulukunnan urkumusiikin esittämiseen. Hän on esiintynyt eri puolilla Suomea sekä Ranskassa, mm. Pariisin Notre-Damessa vuonna 2009, Ruotsissa, Portugalissa, Espanjassa, Italiassa ja Vatikaanissa.
Säveltäjänä Siimes on itseoppinut. Hänen tuotantonsa käsittää mm. kaksitoista urkusinfoniaa ynnä muita soolosoitinteoksia uruille, pianolle, cembalolle, kitaralle ja huilulle sekä kamari-, orkesteri- ja vokaalimusiikkia, yhteensä noin 150 teosta. Sävellyskonsertteja hän on pitänyt Helsingin Kallion kirkossa vuonna 2003 ja Helsingin tuomiokirkossa 2007. Kesällä 2010 ilmestyi Siimeksen ensimmäinen soololevy, jolla hän esittää mm. 10. ja 11. urkusinfoniansa Kallion kirkon pääuruilla (saatavilla osoitteesta www.fuga.fi). Vuonna 2011 Siimeksen teos Trois études voitti toisen palkinnon kansainvälisessä Aristide Cavaillé-Coll -sävellyskilpailussa Ranskassa. Sävellystilauksia hän on vastaanottanut Suomesta, Espanjasta ja Yhdysvalloista.
Musiikillisen työn ohella Santeri Siimes on opiskellut romaanista filologiaa Helsingin yliopistossa ja toiminut useiden romaanisten kielten opettajana ja kääntäjänä. Tätä nykyä hän opettaa galegon kieltä ja Galician kirjallisuutta Helsingin yliopiston Humanistisessa tiedekunnassa sekä portugalia ja espanjaa Helsingin yliopiston Kielikeskuksessa.
Urkumaraton?
Urkumaratonit ovat lunastaneet paikkansa osana urkutaidekulttuuria ympäri maailman. Maailman pisin urkumaraton on päässyt Guinnessin ennätysten kirjaan kestäen 60 tuntia, 1 minuutin ja 25 sekuntia. Suositut koko Johann Sebastian Bachin urkumusiikkituotannon tarjoilevat urkumaratonit ovat urkutaidekulttuurin kohokohtia. Helsingin Taiteiden yön urkumaraton on muodostunut perinteeksi saavuttaen siellä vankan aseman: vuonna 2019 maratonissa kuulijoita oli kaiken kaikkiaan 1500. Haluamme tuoda tätä urkumaratonperinnettä myös muualle Suomeen.
Keuruun kirkon urut
